perjantai 18. marraskuuta 2011

Epätodelliset lentokentät

Heathtrow, 19.9.2007

Kun näkee millaisia omia pieniä maailmojaan lentokenttien odotustilat ovat, ei ihmettele yhtään, vaikka joku päättäisi jäädä tänne asumaan, Pariisin lentokentällähän joku on ilmeisesti asustellutkin. Heathtrow’n ulkomaanterminaali 3:ssa riittää monikulttuurista hulinaa ja taxfree sun muuta kauppaa on kuin isommissa ostoskeskuksissa. Takana on ensimmäinen, se kaikkein lyhyin lento, joka toimi kätevä totutteluna lentomatkustamiseen.

Note to oneself: Lyhyelläkin matkalla on hyvä muistaa käydä wc:ssa, varsinkin jos omaa suhteellisen pienen rakon ja tehokkaan metabolisen systeemin. Ikkunapaikalta ei nyt oikein kehdannut siirtyä, etenkin kun se olisi vaatinut vanhemman pariskunnan seisottamista pariin otteeseen. Niinpä koneessa sitten kärvisteltiin pikkuhädässä ja kentällä tuli suhteellisen kiire juosta lähimpään vessaan, joka oli kivuliaan kaukana, ettei olisi tarvinut sotkea uusia housuja nolosti.

Toistaiseksi vieraita kieliä on tarvinut käyttää varsin niukanlaisesti, tosin eipä perusmatkaajan yleensä paljoa mitään tarvitse sanoakaan, ellei jotain ongelmia satu ilmenemään. Pidetään huoli ettei mitään isompia tule eteen... Koneessa nautittu kevyt aamupala ei oikein näytä kantavan, langattoman nettiajan loputtua täytyy suunnistaa hakemaan vähän murua rinnan alle jostain. Matkatavaroista huolehtimen on tympeää puuhaa, käsimatkatavarareppu ihan liian täynnä ja turvatarkistukset rasittavan tarkkoja. Täällä Heathrow:lla joutui jättämään kengätkin jalasta läpivalaisupisteellä, saa nähdä missä vaiheessa kehon onkaloiden tutkinta tulee pakolliseksi joka matkustajalle...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti